Mikko Anttila

2011-12-16


Erään aamun humppa

Ovella mä seisahdin, taskuni tarkastin
ovatko ne siellä…
avaimet, lompakko ja lippu
kaikki se mitä elämän tiellä tänään tarvitaan
Kultaseni huusi: ”Seisahda siellä” ja lups
pusunkin sain

Iloinen on mieli
tämä on tieni
elämä vaik arkea
ei niin karkea
on se paljon suonut
surujakin tuonut
mutta paljon suonut”
Kuuntelin tuulia, maistelin huulia
viimalle vuodatin kyyneleen
Imaisi mut mukaan työmiehen tupaan
jossa päivä meni, missä kultaseni
hän jo oottaa siellä varmaan ovenpiellä
ja lups, suukonkin saan

Iloinen on mieli
tämä on…


2011-12-14

Valmis ihminen

Niin tarvittiin valmista ihmistä joka oli hanakka työnperään!
Seitsenkymmentä luvulla oli vitsinä sanonta ”Älkää koskeko Hanoihin”
Nyt vitsinä oli nimenomaan koskea Hanoihin…

Pohjanmaalta kävi useampikin valtuuskunta värväysmatkalla hakemassa valmiita ammattilaisia pohjalaisiin yrityksiin työntekijöiksi. Lähinnä metalliala mutta myöskin huonekalu ja puuala. Ne hakivat nimenomaan valmista työvoimaa joka olisi helppo sopeuttaa yritysten työvoimaksi.
Muutamia perheitä värvättiinkin ja ajatuksessa ei sinänsä ole mitään vikaa…

Se mihin kiinnitin huomiota oli Vietnamin työolot. Siellä tehtiin kovasti työtä hyvin niukoin varustein… Esimerkiksi hitsareilla en nähnyt kypäriä tai suojalaseja. Se onnistuu kyllä katsomalla hieman sivuun ns. korvakuulolla mutta luulisin että näkö tuhotaan muutamassa päivässä lopullisesti näillä menetelmillä.
Mitä ahkerampi hitsari sen varmemmin näin on käynyt…
Sieltä haettiin valmiita ammattimiehiä jotka eivät vaatisi ammattiohjausta tai joita ei tarvitsisi työhön kouluttaa. Vaimot sijoitettiin palvelu, keittola, vanhusten ja sairaanhoitotyöhön.

Nälkä saattaa tehdä kansasta hyvinkin ahkeran jos ei suoranaisesta nälänhädästä ole kysymys. Voidaanko sitten jonkin maan erityinen hyväpuoli siirtää Pohjanmaan viimaiselle lakeudella torjumaan työvoimapulaa. Viimeksi töihin otettu saa lähteä ensiksi. Näissäkin tapauksissa kävi joissakin niin että tuli pitkä paluulippu elättelemään sitä unelmaa jossa Suomi vielä heidät työllistäisi.

Tietysti toivon hyvää työllisyyspolitiikalle ja ihmisten hyvinvoinnille. Vaikka välillä ajattelenkin että on se kaukaa haettua!


2011-12-13

Himotarjous

Siinä se ulkosalla iso mainoskyltti juuri ennen ohivieviä rullarappuja. Päivän hintoihin nähden aika edullinen. Kävin syömässä kebapin leivällä neljännes-satasella ja se oli ihan hyvä tarjous. Hintaa lievitti vielä hiukan se että huuhtelin suuni automaattikahvin tilkalla ennen siirtymistä paikan ulkopuolelle.

Olin jo käväissyt parikertaa kunnes tein perusvirheen. Laiskuuttani otin kahvit kyytipojaksi jo siinä mennessäni… No kahvi ei kuulunut hintaan. Ehkä jokin kraanavesi. Jouduin puhuttelun kohteeksi joka oli hyvin kuiskaavan kohtelias huomautus.

  • Tarjoan tämän kerran kahvin mutta…

Muttaa en muista kuunnelleeni vaan tein tympiintyneen päätöksen syödä muualla, kokata itse mm…
Se mikä minua siinä ärsytti niin siinä automaatilla juoksi heidän omat tuttavat jatkuvasti tilkasella kahvia…

Olinkin pitkään poissa sieltä vaikka nälkäkin se välillä siinä kävellessä. Olihan tätä ruokaa niin että hyllyt notkuivat. Hieman jos vaivautui niin senverran että tulit toimeen seuraavaan syöntiin ilman että ärähtelet ympäriinsä. Mielessä kävi nämä mestarilliset kokit televisiosta joilla on esimerkkiruoka tehtynä nolla-ajassa silloin kun toinen laitetaan valmistumaan jotain seuraavaa ohjelmaa varten. Näin he saavat huimaavan rulianssin aikaan ja homman näyttämään tosi helpolta… Näin ystäväni. Näin se olisi hyvä olla sinunkin elämässä. Ei tarvitsisi istua korvat punaisena syytettyjen penkillä syömässä armopaloja…

Tietenkään asiat eivät lähde rullaamaan ihan itsestään eivätkä kauhean nopeasti. Se prosessi sinussa vaatii ylimääräistä energiaa vielä monen kebapin verran!!!!


2011-12-12


Ajan terrorismi

Minun mielestä se oli ehkä valmis pommi keskellä T-bana junan käytävää… Kävelin hieman kauemmas yksinäisestä repusta joka oli herättänyt minussa epäilyjä.

Pari asemaa myöhemmin asteli junasta ulos kerjäläisviulisti ja kantoi reppua selässään. Repussa oli kaiutin ja siihen liittyvät sähköjohdot olivat herättäneet huomiotani.

Hymyilin itselleni. Kuinka olin mennyt nuin halpaan näin kaukana aprillipäivästä. Katsellut ehkä liikaa viimeaikojen televisio-ohjelmia joissa keskustellaan kaikenlaisista uhkista tulevaisuudessa. Olen aivan varma siitä että olinpa kuinka hereillä tahansa niin minut olisi helppo yllättää jos joku sitä todella haluaisi.

Kuinka sitten koet kaikenlaisen kerjuun tai pakkotarjonnan matkasi viihteenä. Onko se vain ajan terroria joka ei ota vähentyäkseen… Se tekee sinusta lähes immuunin ja et näe ongelmaa syvemmälle. Sillä saattaahan olla että kaiken takana onkin oikea hätä.

Entä jos…

Niin entä jos…

Tuntuu giganttisen vaikealta ajatella esim. ensikesän olympialaisia. Tietysti unelmana olisi joskus kokea paikanpäältä nämä urheilun suurjuhlat, mutta jos siihen sekoitetaan välimeren levottomuus niin miettisin kahdesti katsoisinko kuitenkin kotisohvalta galapaliikkia.

Mietin sitä että onko ajan terroria se että kokoajan yritetään sinun ajatuksia ohjata ajattelemaan jotain toisen hätää tai toisten asioita sen sijaan että keskittyisit linnunlauluun tai vain muuten nauttimaan matkastasi…

Metsästin itselleni Metron ja mietiskelin päivän puhekuplaa. Koskaan en ollut mitään voittanut oliko kieleni ollut köyhää?


-----------------


Valmis maa

Jäätynyt maa
näyttää valmiilta
halu ei sitä
uudeksi muokkaa
odottavat
aamun ahkerat aurat
kävelen katua kerroksen
rosollijään liukasta
kylmä tuuli
vasten poskea
vuodatan ajan kyyneleen
ilmalle ja
eron vapaudelle
on tanssikielto
äänesi kaikuu sisälläni
junan ohittaessa Solnan aseman
orastava soriasis kukkii naamalla
vannonut minä, poissa tanssipaikalta
heikko nyrjähtänyt luonne
nilkuttaa syksyä, vilkuilee kelloja

ovathan talviajassa

-----------------------------------------------------

Sinä siellä joka seurailet selällä

tulit tunteille tutuksi

olet illan olet aamun päivän pitkän

miettinetkö miksi majailet

niin miksi majailet meikäläiseen

on minulla sinullekkin kipiä

parempi kun hyvällä lähet

etkä tule tuntosalle

et ikinä yritä edes yllätystä

minä tässä jo sinua katsellut

kuunnellut olen kovasti

jo olet piru päättämään

etkö iloa ymmärrä

mutta jos lähtisit lomalle

unohtuisit unten myötä

hangen alle sinut hautaan

palellut pohjolan pakkaseen

sillä jos minua seurata haluat

niin empä tiiä miten silloin sinulle

saunonko sinut sahapukiksi

tai jos annanki sinun olla

en välitä wäinöseni

painelenki vaarat varoen

jottet tunne minua tutuksi

valitsetki joutavan jotoksen

enhän sinua varten elele

että ähkisin eilisiä

jo olet ollutkin aikasi

niimpä sanon sanat suoriksi

kirot kiroan kipiästä

häivy sinä saatanan saasta

jollottele joutaviin

johan tuota olit ja elit

liikoja olet lymynny

sillä nyt en sinulla leiki

pahasi parempi päivä

tästä ja aina etiä

joka päivä vähän parempi

sinun pahempi

joten suosittelen sinulle pian

suksi suolle sivakoi sivummalle

eläkä ikinä edes yritä

sillä aiompa eri tavalla elellä, tästä ja aina etiä, joten hyvästi kaimani kipiä